20. elokuuta 2016

Elokuu jo vaikka kuinka pitkällä

On tainnut jo syksyksi kääntyä, eilen oli aurinkoinen ilma mutta tänään on niin sateista ja harmaata. Ikkunasta katsoessa näkyy nuokkuvia päivänliljoja ja syyshortensiankin kukat painuvat niin alaspäin. Ei oikein nyt syyskukkijat pääse oikein loistoonsa. Eipä näille keleille mitä mahda, toisaalta metsään nousee sieniä ja puolukat pullistelevat tosi isoksi. No puolukat saa minulta olla rauhassa, viime sunnuntaina sain kolme sangollista kanttarelleja ystäväni avustuksella. Tykkään puolukoista, mutta kun en pysty keräämään, todennäköisesti joutuisin saikulle jos niin tekisin, on nyt niin huono tilanne selän vuoksi. Siksi tämän bloginkin olen jättänyt sivuun, kun en työpäivän päälle voi enää istua lisää koneen ääressä, täytyy vaan yrittää kävellä, kävellä ja kävellä...Nopeammin päivittyvät facebook ja kuvia löytyy instagramista anslii_19 osoitteesta.

Joitain kuvia kuitenkin mm. uudesta päivänliljastani 'Kangars', oikein verenpunainen



  joku vihmerä katkasi kukkavarren, veikkaan harakoita, niiltä syntyy näköjään mikä vaan..

Kävimme ystäväni kanssa kesäreissulla Kiteellä Suomen Pietarhovissa, joka olikin hyvön erikoinen ja erilainen puutarha. Tunnelmassa on viitteitä englantilaisesta kumpuilevasta puistosta/puutarhasta laajoinen näkymineen ja symmetrioineen. Paikan isänät oli saanut innoituksen rakentaa kotitilastaan samankaltainen, ollessan opiskelemassa kieltä Walesissa. Paikka ei ole vielä ollut auki ovin kauaa, koska on ymmärrettävästi paljon, paljon rakentamista tuollaisessa. Alla muutamia omia kuvia paikanpältä:

















Laajat oli näkymät ja valtavan pitkät penkit punaisia daalioita/jöriinejä, jotka on jaettu aikojen saatossa kolmesta juurakosta. Kymmenet runkoruusut kukkivat kauniisti, niin runkoruusut kuin jöriinitkin kaivetaan talvisäilöön, on siinä muuten melkoinen urakka. Sivummalla, tammien katveessa on pieni kappelirakennus, jossa voi hiljentyä ja suoda ajatuksen vaikka omille poisnukkuneille läheisille. Aapiskukkokin paimensi siellä kanalaumaansa varsin terhakkaasti mutta hellästi, oli ihana katsoa sen touhuja. Mitä tuosta tilasta vielä tulleekaan ajansaatossa, paljon tunuti ideoita kytevän isännän ja emännän päässä, jäämme odottelemaan mielenkiinnolla.


Onneksi on joitakin aurinkoisiakin päiviä ollut, niin on päiväperhosia päässyt tiirailemaan linssin läpi.
Sattui eräänä iltana silmään aikamoinen möllikin harsokukkien lomassa, ainakin kun tarpeeksi läheltä katsoi, yöperhosen selfie...


Kun nyt sataa ja ropisee, niin lopuksi laitan päivän teemaan sopivan kuvankin,


Toivottavasti vielä joku silmäilee tätäkin blogia, vaikka kovin on harventuneet minun päivitykset, voi olla, että joudun jossain vaiheessa jopa laittamaan jäähylle koko blogin. Mutta ei mennä vielä asioiden edelle, oikein hyvää viikonloppua ja yritetään nauttia pimenevistä illoista ja muusta syksyyn viitaavasta tunnelmasta.














25. heinäkuuta 2016

lähes trooppista lämpöä ja muutama kesäkuva

No nyt tarkenee, jos lie niin kylmää ollutkaan. Sateet ovat olleet melko tiuhaan vieraana mutta nyt on jo mennyt useampi päivä ilman pisaraakaan. Yölämpötilatkin huitelevat kahdenkympin paremmalla puolella.

 Kiiltomalva

Kesäretki Tommolan tilalle tuli tehtyä ja taas sieltä löytyi ehdottomasti tarvittavia (hmm..) kukkia pihaan. Olen pykäämässä reunimmaiseen tontin nurkkaan varjopihaa ja sinne tarvitsee taas kaikkea uutta kivaa. Löytyihän niitä muutamia, erilaisia kuunliljoja ostin sekä keijuängelmää ja jaloängelmää. Ihana tähkäkimikkikin kotiutui meille, haisee hieman erikoiselle mutta siedettävästi. Huomasin vaan istuttaessani, että aluellehan menee tosi paljon kasveja, jos alkuperäinen suunnitelma toteutuu. Nyt peittyi vasta musrto-osa nurmikkoalueesta, yhdellä nurkalla on hiekkakerros, joten en tiedä, mitä siihen sitten laittaisi, aika näyttää. Onneksi pihasta löytyy enenstään rönsytiarellaa, taponlehteä, kolmilehteä, peittokurjenpolvea ja ehkä muitakin varjoon sopivia, joten ei tarviste kaikkea ostaa. Meillä on täällä Joensuun seudulla kasvien vaihtorinkikin facebookissa, sieltä voi osua kohdalle sopivia juttuja.
Matkalla tuli käytyä myös Viherlandiassa ja Plantagenissa, silloin satoi todella rankasti ja Viherlandia tuntui melkein hukkuvan veteen. Läheisessä Kuokkalan kartanossa valkoisessa salissa kahvittelimme klassisen musiikin tahdissa, ah.. se oli niin rauhoittavaa.

Hannes Autereen huone
 Kuvan lähde: http://kuokkalankartano.fi/galleria/

Työt ovat alkaneet viikko sitten ja nyt huomaa, miten paljon piha vaatiikaan aikaa pysyäkseen jossain ruodussa, ei ehtisi paljon muuta. Viikonloppuna keräsimme vattuja, niitä on todella runsaasti näillä kulmilla ja nam..talven varalle saimme pakkaseen ihan mukavan määrän. Niiden paras aika alkaa olla jo ohi, nyt voisi suunnistaa vaikkapa tattimetsään.

  Tarhajuorun kappale:)

Nyt täytyy vaan nauttia keskikesän väreistä ja tunnelmista, värejähän pihassa riittää, keltaisesta sinisen ja punaisen kautta valkoiseen, pian alkaa illan sävyt tummenemaan ja tulee elokuun ihanat kuutamoillat ja saa laitella vaikka kynttilöitä ulos. Mutta ei ihan vielä, ensin nautitaan valoisa aika pois!

 Mitkä lie jäärät siinä, kaksin aina kaunihimpi:) 

Mukavaa viikkoa kaikille lukijoille!




10. heinäkuuta 2016

Kanadanlilja ja Ritausma

Aamun pikaotoksia pihamaalta, punainen kanadanlilja 'Liliun canadense' avasi ainoan nuppunsa ja väri on aivan upea. Kukka on vaan hankala kuvattava, kun on niin kohtisuoraan alaspäin.



Alkuperältään virolainen ruusulajike 'Ritausma' on akvarellimaalattuine kukkineen niin kaunis, harmi vaan, kun on arka sateelle. Nuput menee ruskeaksi kuten Mustialan ruusussakin mutta jos säästyy sateelta, niin mielestäni se on yksi kauneimmista näkemistäni ruusuista. Kukkanuppuja on n. kymmenen jokaisen latvan päässä, joten kukintaa riittää melko kauan.



8. heinäkuuta 2016

Buckeye Belle ja muita kuvia viikolta 27


Tätä, jos mitä olen odottanut pionirintamalla, Buckeye Belle kukki ensimmäisen kerran. Olen istuttanut sen n. 3 kesää sitten ja nyt vihdoinpyöräytti peräti kaksi tummanpuhuvan punaista kukkaa. Odottaminen kannatti, kukan väri muuttui valon mukaan ja hohti välillä satiiniselta. 

Viime syksynä istutin kolme pellavaliljan mukulaa, niistä nousi kaksi joista toinen on kitulias. Kukan väriä oli hyvin vaikea saada toistumaan oikein, on niin loistavan kirkkaan punainen. En tiedä miten tämä menestynee jatkossa, mutta täytyy muistaa olla keväällä varovainen kitkiessä, alut ovat näköjään niin hentoiset. Olin varmaan nytkin vahingoittanut toista alkua.

Hempeän möyheän Sarah Bernhardin sain äidin kukkapenkistä muutama vuosi sitten ja luulin sen olevan perinteinen tummanpunainen, tämä oli kiva yllätys ja muisto äidistä.

Tänään aamulla oli helteisen kosteaa ja aurinkoista, kaikkialla kiilteli pisaroita kuin pieniä kirkkaita helmiä. Aamut ovat parasta näin kesällä. Muutaman aamuna olen lähtenyt lenkille jo varttia vaille viisi, kun uni karkaa silmistä niin toivottoman aikaisin. Liikkelle lähtöä on hieman jarruttanut karhujen liikuskeleminen parin viikon ajan tässä tienoilla, mutta nyt näyttää siltä, että ovat siirtyneet toisiin maisemiin. Kettuja olen tavannut useanan aamuna, pari poikastakin kisaili tiellä, kun eivät huomanneet heti minua. 
Ilmat ovat olleet hyvin vaihtelevia, välillä sataa rankasti ja välillä aurinko porottaa kirkkaalta taivaalta, lämpötilat parinkymmennen asteen paremmalla puolella. Ihan kelpo lomakelit. Kukkia pukkaa ymäri pihaa, mutta en nyt ole kiireiltäni kovin paljon kuvannut. Sukujuhlat viime lauantaina antoivat paljon ohjelmaa leipomisen ja muun järjestelyn merkeissä, siskokin oli kylässä viikon päivät. 

Vielä on lomaa ensiviikko ja kukkakaverin kanssa on tarkoitus käydä vuotuisella Tommolan tila -retkellä sekä Viherlandisaa ja Plantagenissa. Siinäpä se päivä kuluukin melko tarkkaan.

Lopuksi vielä pari pisarakuvaa tältä aamulta...



 ja joskus se epäonnistunutkin kuva näyttää ihan hauskalta...


 Mukavvaa viikonloppuu!


26. kesäkuuta 2016

juhannuksen surinoita

Otsikointi viittaa lähes taukoamattomaan, suorastaan äänekkääseen surinaan ja hyrinään, mikä pihalta kuuluu avonaisen terassin oven kautta sisälle saakka. Ruusuissa ja juuri avautuvissa pionien kukissa on kimalaisia  ja muita pörriäisiä ruuhkaksi saakka. 



 Pionin kukan alareunassa on yksi kimalainen saanut joko ähkyn tai kaverin pistoksen, huonosti on käynyt. Mutta tuossa ruuhkassa ei mikään ihme...


 Juhannus on mennyt rattoisasti pihapuuhissa ja mikäs, kun ilmatkin ovat olleet suotuisat. Pari pientä sadekuuroa ja muuten poutaa ja todella lämmintä ja nyt en valita kuumuudesta sillä ei ole vielä kovin kaukana muutaman päivän hyiset kelit. 

 Kukkapenkin päässä kukkii ilonani 'Ilo', nuori pensas ensikertaa kukassa runsaammin.

Nukke/keijunruusupensassekoitus on jokavuotinen ilo silmälle, kun vaan jaksaa aika-ajoin siivota pensaan raasut oksat pois, siihen hommaan pitäisi kehitellä panssarihaalari.
Kukkamaat ovat nyt vihdoin suhteellisen kunnossa, miten ne nyt yleensäkään voivat olla noiden vuohenputkien kanssa taistellessa, huoh... niitä riittää... Muutaman uuden kasvin olen istuttanut penkkeihin ja entisiä jämiä kaivelin pois, joko talveen uupuneita tai muuten vaan.. On niin mukavaa katsella alkavaa kukintaa ja kukkien muotoja, varsinkin kun olen lomalla ja on aikaa miihailla ja nautiskella.

 'Bowl of Beauty' pioni alkaa myös kukkimaan, pitkät kukkavarret huojuvat tuulen vireessä.


Kärhöt tekeyttävät nuppujaan ja joitakin kukkiakin on auennut, nuppuja on tulossa ihan mukavasti. Laitoin jalokärhöt tällä kertaa hieman eritavalla kasvamaan kuin muulloin. Tein keväällä ison muutoksen pihaan, vuorimännyt saivat kyytiä ja tilalle muotoutui viettävä kumpare, jolle istutin alppiruusuja varjomman puolelle ja aurinkoisen paikan kasveja toiselle puolelle. Kärhöt laitoin ruukuissaan kumpreen kolmelle sivulle ja leikkasin verkosta kaaret, joita myöten ne pääsevät kasvamaan kohti kumpareen keskustaa. Alku näyttää hyvältä ja kärhöissä on tosi kivasti nuppuja. Yhden kärhön 'Fujimisume'n laitoin kiipeilemään matalassa verkossa kumpareen päälle.  

 'Fujimusume'

 'Omoshiro'

Pari kuvaa vielä muutamasta muusta kukkivasta:

 Tummalehtinen pensaskärhö 'Clematis recta' aloittelee kukintaa, viimeksänä istutettu vielä melko pieni pensas...

Kirjokurjenmiekka 'Kermesina'

Ikivihreä alppiminttu, kukista en saanut kunnollista kuvaa, niissä on pieniä punaisia pilkkuja nielun pohjalla. Olis pitänyt niin könytä mahallaan, mutta jospa se tuosta kasvaisi hieman isommaksi, niin kuvaaminenkin onnistuis paremmin:)

 Koreahohdekukka kirjaimellisesti koreilee kananmunankeltuaisen sävyllään pihan perällä ja surisijat tykkää..

Japaninkurjenmiekat ja keltapäivänliljat kaveeraavat lähes vastaväreillään.

 Tummanpunaien marhalilja availee nuppujaan, tämä on aivan uusi tuttavuus puutarhassani. Lupaavalta näyttää. Harmittaa pikkuisen kun tiikerililjat vei talvi, ei nouse kuin itusilmusta laittamani taimet lavassa, onneksi sentään ne laitoin viimesyksynä. Kerrottu oranssikin meni pakkasiin. No sellainen kuuluu tähän harrastukseen ja on osana luonnon voimien mittelössä.

En voi olla vielä laittamatta kuvaa heisiangervo 'Amber Jubilee'n kukasta, on niin soma hän...


Luulen, että nyt on tämä kuvakimara valmis, mutta laitanpa vielä kuvan meidän juhannuspojasta pellonpientareellla, olimme juhannuksen enimmäkseen kaksistaan kun toisella meistä oli töitä. Oikein mukavaa loppujuhannusta ja tulevaa viikkoa!





8. kesäkuuta 2016

keskiviikkoiltana paistaa aurinko

..mutta on viileää. Uhkaavat myrskyllä, mutta ei ehkä tänne itäiseen Suomeen. Kävin iltalenkillä, raikas, kirpeä tuuli tuntui kasvoilla. Linnut visertelivät ja olipa pikkuinen lehtokurpan poikanenkin tien vieressä lymyssä. Ressukka joutui pyrähtämään vaivalloiseen lentoon tiheästä heinikosta koiran nuuskutuksen säikäyttämänä, en muuten olisi huomannutakaan pikkuista. Sääliksi kävi, mutta onneksi koirakaan ei välitä noista linnuista tuon taivaallista kuten ei siileistäkään, melkein tuhahtaa että pah..
Kukkamaita tultuani kurkistelin, melkein jokaisessa kukkapenkissä on jotain kukkivaa, ja todella aikaisessa on useimmat. Tulppaanit jo lopettelevat kukkimistaan, viileys on jatkanut niiden kukoistusta. Harmi vaan, kun vieläkin on kesken "toukotyöt", mutta eipä tuo näytä haittaavan kasveja, vuohenputki vaan valloittaa turhan paljon tilaa, kun en ehdi kitkemään tarpeeksi. 
Mutta täytyy nauttia nyt näistä kukkivista ja odotella perästä tulevia, siperiankurjenmiekat ovat jo nupulla ja uskomatonta, mutta päivänliljakin, joka normaalisti kukkii viimeisenä, on puskenut nuput lehdistönsä ylle. Niihin täyty palata sitten myöhemmin.

 'Calgary', aikainen, aivan uskomattoman hienon muotoinen valkoinen tulpaani

 'Belicia' kerrottu, pitäisi olla myöhäinen lajike, mutta samaan aikaanhan tuo kukkii kuin muutkin
 
Tämä tulppaani lainaa vaaleanpunaisen mesiangervon lehteä tuekseen, lajista ei ole varmuutta, ehkä 'Ollioules', tilasin aivan toisen värisen tulppaanin.
 ja uuden istutusalueen päällä kukkii nukkeakileja, näyttää viihtyvän oikein rehevästi.

Talven pakkaset tuhosivat minunkin pihassa joitakin kasveja, isoin niistä oli pikkujasmike, jäljellä pelkkä risukasa. Perennoista katosi kerrottukukkainen verihanhikki, alppiwulfenia, mantiot. ja tummalehtinen isorikko.  Osasyynä saattoi olla myös huono istutuspaikka, mutta minkäs teet, ei kaikki säily aina mitenkään. Saapahan etsiä uusia mielenkiintoisia kukkivia.

Mukavaa loppuviikkoa!